Tiistaina aamulla oli aika luovuttaa Geneven hostellisänky seuraavalle matkalaiselle. Aamulla pakkasinkin tavarani kasaan ja siirsin ne päivähoitoon vanhempien hotellihuoneeseen. Vietimme aamupäivän nimittäin vielä Genevessä kasvitieteelliseen puutarhaan tutustuen.
Puutarha oli hieman erilainen, mihin olen muualla tutustunut. Siellä oli monin paikoin pystytetty sellaisia pieniä näyttelyitä, jotka esittelivät erilaisia tuotteita, joita kasveista tehdään. Yksi osasto esitteli lääkekasveja, toinen kosmetiikkakasveja. Lisäksi oli esillä erilaisa maustekasveja, vaatteiden materiaalikasveja ja paljon muuta. Harmi vaan, että kaikki infotekstit olivat vain ranskaksi. Olisi ollut kiva ymmärtää kunnolla, mistä on kysymys.
(Kuvassa oikealla Edelweiss, jota metsästin edellisellä reililläni. Nyt kukkia myytiin ihan kaupassakin ruukkukasveina.)
Iltapäivällä suuntasimme jälleen toiselle puolelle järveä. Tällä kertaa seuraavan majapaikkani läheisyyteen, Montreaux'hön, katsomaan Chateau de Chillon -linnaa. Linna on kuuluisa siitä, että Lord Byron kirjoitti siitä eräässä romaanissaan. Ja kaunis linnahan se olikin. Ihanasti järven rannalla.
Linnakierroksen jälkeen lähdin kirjautumaan melko lähellä sijaitsevaan hostelliin. Täällä on raivostuttava tapa, että hostellien respat ovat auki vain aikaisin aamulla ja myöhään illalla (ihan kuin olisin kirjoittanut tämän jo aiemminkin), joten tämänkin hostellin respa aukesi uudelleen vasta klo 17. Tällä kertaa kämppäkaverien saannissa ei juurikaan onnistanut. Minun neljän hengen dormissani oli selvän ikäjaottelun perusteella minun lisäkseni kaksi pappaa ja vanhempi nainen. Valitettavasti toinen papparaisista osoitti erikoista kyvykkyyttä kuorsaamisessa ja jos aivan ikkunan alta kulkeneet junat eivät olisi valvottaneet, niin papparaisen kuorsaus olisi sen kuitenkin tehnyt.
Freddie Mercury |
Mannerheimin patsas |
Mannerheimin puisto |
Iltakävely rautatieasemalta hostellille auringonlaskussa, vilkkaalla rantapromenaadilla oli ihana. Tyyni järvi, järven takana mystiset vuoret, rannalla ihania kukkaistutuksia... Vain kylmyys ja pimeän tulo ajoivat eteenpäin kohti majapaikkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Nyt on tilaisuus kommentoida juttujani. Jätä siis puumerkkisi.