Joku muukin oli ajatellut suunnata samalle alueelle ja kun me hituroimme rautatieaseman todella matelevasti kulkevassa lippujonossa kysyäksemme, tarvitaanko junaan varausta (ei tarvittu), olivat kaikki paikat jo menneet. Parin tunnin junamatkasta tuli siis ihanaa nuokkumista junan käytävillä. Tosin aika monen muun matkustajan kanssa.
Noitten varausten ja lippujen kanssa saa kyllä Ranskassa olla aika varuillaan. Tälläkin matkalla junasta poistettiin matkustajia, jotka olivat kyllä maksaneet lippunsa ja varauksensa kyseiseen junaan, mutta unohtaneet leimata lipun rautatieasemalla. Samoin kävi kahdelle matkustajalle, jotka olivat ostaneet lippunsa netistä.
Blois'ssa katsastimme ensin pikaisesti paikallisen linnan ulkopuolelta sekä kiersimme lauantaitorin, josta ostin itselleni hatun kuumaa ja aurinkoista päivää ajatellen. Sen jälkeen lähdimme metsästämään pyörävuokraamoa. Kyllä, minusta on tullut täällä pyöräilijä :)
Seurasimme pyörillä ensin hetken matkaa Loiren rantaa ja sen jälkeen erittäin selkeästi merkittyä pyöräreittiä pienten ja vähän isompienkin kylien halki, peltojen ja metsien keskellä päätyen lopulta Chambordin linnalle. Erilaisia pyöräreittejä on täällä paljon tarjolla ja monet turistit kiertävätkin kaikki alueen linnat pyöräillen aina seuraavalle, linna päivässä -menetelmällä. Tämän lyhyen kokemuksen perusteella voin kyllä suositella sitä kokeilemaan. Maasto on aika tasaista ja reitti todellakin erinomaisesti merkitty.
Aika hiekkaiselta ja kuivalta vaikutti maapohja ohi ajamissamme kylissä. Talot olivat pelkistettyjä ja yleensä valkoisia tai hiekan värisiä ulkopuolelta. Pelloilla taas kasvoi ainakin auringonkukkia, ohraa ja viiniä, mutta myös paljon sellaista, jota en tunnistanut.
Melko yksin saimme polkea. En muista, että kukaan olisi meitä ohittanut, vaikka ainakin minä olin ihan turistiajelulla ja -vauhdilla liikkeellä. Eikä meitä vastaankaan montaa pyöräilijää tullut. Voisin kuitenkin veikata, että heinä- elokuussa vapaata ajotilaa saa etsiä.
Linna oli oikein komea luomus luonnon keskellä. Sen puisto toimii edelleen esim. Sarkozyn ja nänen vieraidensa metsästysmaina, mutta me tavalliset pulliaiset saamme kuitenkin vierailla alueella.
Linnan sisätiloista löytyi sisustus- ja taidetyyliä jos jonkinlaista versaillestyylisistä makuuhuoneista aina nykytaiteeseen asti. Lisäksi sen keskiosassa oli ilmeisesti Leonardo da Vincin suunnittelemat "nähdä, näkyä, mutta ei tavata" -portaat eli "kaksiraiteiset" kierreportaat, joissa saattoi kyllä nähdä sen toisia rappusia kiipeävän kaverin, mutta ei koskaan törmätä häneen.
Takaisin Blois´n pyöräileminen tuntui melkein ylivoimaiselta suoritukselta varsinkin, kun lähdimme sille aivan liian myöhään ajatellen junan lähtöaikaa ja pyörävuokraamon kiinnimenoa. Siitä muodostui kuitenkin varsin hauska urheilusuoritus ja jälkeenpäin hyvä mieli :) Tulimme takaisin noin 20 minuuttia nopeammin kuin mitä mennessä kulutimme aikaa, mikä tuollaisella noin 18 kilometrin matkalla on mielestäni aika hyvin...
Takaisin tullessa junassa oli kyllä hyvin tilaa, mutta ei lainkaan ilmastointia. Lämpötila kuitenkin huitelee jossain +30 tienoilla eli ei vallan kivuton tämäkään matka ollut. Mutta siitäkin selvittiin :)
Illan macaronit olivat vanilja ja vadelma. Vaniljan sijoittaisin suklaan jälkeen toiseksi parhaaksi maistamistani. Sen välissä oli ihana, raikas kreemi. Sen sijaan vadelmasta en nyt välittänyt ja se taistelee viimeisestä sijasta minttu-timjamin kanssa. Välissä ollut hillo ei nyt iskenyt ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Nyt on tilaisuus kommentoida juttujani. Jätä siis puumerkkisi.