Lukemistoa

Olen kova tekemään erilaisia suunnitelmia ja organisoimaan. Lapsuudessani ja nuoruudessani olin kaveripiirissämme se, joka suunnitteli minuuttiaikataulut yhteisille matkoille ja leireille. Aikataulujen ja ohjelmien suunnittelu oli puolihuvia eikä minua haitannut sekään, että todellisuus ei useinkaan vastannut suunnitelmia.

Myöhemmin olen ehkä (?) hieman löysännyt, mutta edelleen suunnittelu ja matkojen eläminen etukäteen ovat suurta huvia. Minusta tuntuu myös paljon turvallisemmalta olla reissussa, kun faktat ovat selvillä ja tiedän, mitä toimintavaihtoehtoja minulla missäkin tilanteessa on. Tähän mennessä olen kesän reissua ajatellessani kolunnut läpi monia sivustoja ja kartuttanut kirjanmerkkivalikkoa vielä useammilla sivuilla, joihin toivon mukaan ehdin vielä joskus palaamaan.

Jottein luettavaa ja tietoa vain olisi liian vähän, kävin tänään hakemassa kirjastosta muutaman kirjan lisälukemistoksi:

Ensinnä lähdin etsimään kirjoja Sveitsistä, koska sinne tiedän varmasti lähteväni. Valikoima oli yllättävän pieni, mutta mukaan tarttui kuitenkin teos Lake Geneva and Western Switzerland (car tours, train rides and walks) vuodelta 2009. Geneven seudulle olen siis suuntaamassa heti ensimmäisenä ja erityisesti kirjan juna- ja kävelykierrokset kiinnostavat. Olisi hienoa tutustua alueen luontoon jalkaisin. Varsinaista patikointia tai yön yli tapahtuvaa retkeilyä en kuitenkaan kaipaa. Netistä olen löytänyt kyllä koko Sveitsin maan kattavan patikointisivuston, mutta siellä kaikki reitit ovat olleet selkeästi liian pitkiä minulle yhdessä päivässä patikoitaviksi. Toivottavasti tämä kirja kertoo hieman lyhyemmistäkin reiteistä ja hieman huonokuntoisemmille.

Yhtenä vaihtoehtona Sveitsin jälkeiseksi kohteeksi olen miettinyt pohjois-Italiaa. Olen lapsena käynyt Venetsian alueella sekä Firenzessä ja myöhemmin Rooman seuduilla, mutta pohjois-Toscanaa (esim. Pisa) ja Gardajärven aluetta olisi vielä kiva nähdä. Matka Pisasta Marseilleen junalla "merenrantareittiä" kulkien voisi myös olla aika upea kokemus. Kirjastosta lainasin lukemistoksi Näe ja koe -sarjan Firenze ja Toscana. Olen ihastunut kyseiseen sarjaan muutama vuosi sitten. Jotenkin tuntuu, että niistä löytää hieman erikoisempiakin käyntikohteita ja saa pintaa syvemmältä tietoa alueen kulttuurista. Voi toki olla, että olen vain lukenut oppaani paremmin kuin kanssamatkustajani omat opaskirjasensa.

Kolmas kirja, jonka kirjastosta kotiini kannoin, oli Great Railway Journeys of Europe vuodelta 2008. Teos näyttäisi sisältävän tietoja erilaisista historiallisista ja upeita maisemia sisältävistä junareiteistä Euroopassa. Muutaman niistä olen jo ehtinyt matkustaakin. Täytyy selailla mielenkiintoisilta osiltaan läpi tuo opus ja miettiä sitten, mitkä niistä osuvat matkan varrelle. Valitettavasti kaikkein kauneimmat reitit ja ne historialliset junat eivät ole reilikortillakaan ilmaisia. Esimerkiksi Sveitsin maailmanperintökohteisiin kuuluvien Jungfraun ja Berninan -junareitit voivat maksaa useita kymmeniä ellei jopa sata euroa reilikortista huolimatta. Bernina Express näyttäisi vielä kaiken lisäksi olevan jo tässä vaiheessa niin täyteen buukattu kesäkuun alkupuolella, että onkohan siellä myöhemmin paikkoja lainkaan tarjolla.

Omasta hyllystäni löytyvä kirja, jonka myös ajattelin lukaista sopivilta kohdin läpi, on 1000 Places To See Before You Die vuodelta 2007. Sieltäkin varmasti löytyy huippupaikkoja, joihin suunnata reissullaan.

Pohdintoja

Tervetuloa lukemaan blogiani Matkalla jossain. Tämä blogi keskittyy ainakin näin alkuun eri maista haaveiluun ja matkan suunnitteluun. Toivon mukaan myöhemmin pääsen kirjoittamaan tekstejä myös paikanpäältä eli matkalta jossain.

Tällä hetkellä matkasuunnitelmat ovat siinä vaiheessa, että olen ostanut lennon Geneveen, Sveitsiin eräälle kesäkuiselle sunnuntaille. Viikon tulen viettämään siellä tiiviisti koulutuksessa, joten siihen asti suunnitelmat ovat melko selvät ja matka varma. Mutta entä sen jälkeen? Lentolippua kotiin en ole vielä hankkinut.

Haaveissa siintäisi reilireissu. Vajaa neljä vuotta sitten reilasin elämäni ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan kerran. Aivan upea kokemus! Kuukausi vapautta mennä lähes minne vaan ja nähdä upeita maita ja kaupunkeja. Tavallaan hieman hirvittääkin ajatus, että tekisin vastaavanlaisen matkan uudelleen. Voiko ns. uusintamatka, vaikka suuntautuisikin ihan eri maihin, mitenkään olla yhtä hauska?

Myös moni muu asia mietityttää. Edellisen matkan aikana asuin jo valmiiksi Euroopan sydämessä, joten esimerkiksi lennoista ei tarvinnut huolehtia ja kotiin pääsi tarvittaessa vaikka pyykkäämään helposti kesken matkan, ohi kulkiessaan. Nyt tuota mahdollisuutta ei taida olla, vaan esimerkiksi mukana tarvittavien vaatteiden ja muiden tavaroiden määrää täytyy ihan tosissaan miettiä.

Olen myös tässä neljän vuoden aikana ohittanut sen maagisen iän, jonka jälkeen reililippu ei olekaan enää niin halpa, jos se halpa oli aiemminkaan. Joudun siis myös pohtimaan, onko reililipun ostaminen edes järkevää. Kenties olisi halvempaa ostaa juna- tai vaikka bussilippu vain tarvitessaan, mutta mitä kaikkea silloin jäisi näkemättä? Vai näkisinkö ehkä jopa enemmän? Viimeksi kuitenkin nautin nimenomaan siitä, että lippu oli jo valmiiksi ostettuna, joten jokaista matkaa paikasta toiseen ei tarvinnut miettiä taloudelliselta kantilta. Sitä en ole uskaltanut laskea, jäinkö matkojen suhteen edellisellä kerralla plussalle vai miinukselle. Ja olikohan sillä oikeastaan edes mitään väliä..

Ajatuksia riittää varmaan useampaankin postaukseen ja lopetetaan tällä kertaa tähän. Lisää seurannee taas jossain vaiheessa.