lauantai 9. heinäkuuta 2011

Den Haag

Mitä tämä nyt on, en ole nähnyt yhtä ainoaa tulppaania Hollannissa?! Onneksi sentään pari tuulimyllyä, sellaisia pehmoisia "puukenkiä" ja ihan vaan muutaman kanaalin. Oikeasti en kyllä ymmärrä, miten tämä maa voi olla olemassa eikä ole veden peitossa, mutta kaipa siihenkin jokin järkevä selitys löytyy.

Den Haag on nyt hallussa :) Enpä ole kovin montaa muuta kaupunkia Euroopassa nähnyt, joka antaisi itsestään niin kylmän ja modernin ensivaikutelman kuin Haag. Tulee mieleen oikeastaan ainoastaan Dresden, jossa kävi vähän samoin.

Matka Amsterdamista Haagiin oli kyllä kaunis. Oli niitä tuulimyllyjä, taloja aivan kanaalissa kiinni ja veneitä seilaamassa peltojen keskellä. Itse kaupunki taas näytti olevan ihan jotain muuta. Mutta ensivaikutelma voi pettää niin ihmisten kuin kaupunkienkin suhteen ja näin kävi nyt Haagin kanssa.

Junia Amsterdamin ja Haagin välillä kulkee tiuhaan ja otin niistä reippaan aamukävelyn jälkeen sen ensimmäisen, joka kohdalle osui. En edes huomannut mitään outoa Amsterdamista lähtiessäni. Sen sijaan Haagin keskusta-alue vaikutti todella hiljaiselta. Asia selvisi turisti-infosta: lakko. Lähdin siis urheasti tutustumaan tähänkin kaupunkiin jalkapelillä.

Tunnustan nyt, etten tiedä Alankomaiden historiasta mitään. Olettaisin kuitenkin, että Amsterdam on maan pääkaupunki. No maan kuningatar asustelee jostain syystä kuitenkin kauniissa linnassaan vehreän Haagin keskellä samoin kuin muu kuninkaallinen perhe.

Palatsi

Palatsin sisäpihalla

Kaupungissa sijaitsee myös Euroopan tuomioistuin ja monta muutakin tärkeää rakennusta.

Rauhanpalatsi, ei tuomioistuin...
Lisäksi siellä on oma China Town, kuten oli Amsterdamissakin, ja kaunis katettu ostoskatualue.

Rauhanpalatsin edessä paloi Maailmanrauhan liekki
Ohitin kylmästi kaupungin tarjoamat museot, joista yhdessä olisi voinut ihailla Tyttö ja helmikorvakoru -taideteosta, ja suuntasin kohti rantaa. Haag kun kuitenkin on merenrantakaupunki ja en ollut vielä nähnyt yhtään merta tällä reissulla.

Matka rannalle tuntui loppumattomalta, vaikka kulkikin vehreiden puistojen halki. Ja tokihan se on minun tuuriani, että sinä ainoana päivänä, kun lähden rannalle, siellä on niin kylmää ja tuulista, että ranta on lähes tyhjä. Olin siis pukeutunut matkaan aivan turhan kevyesti. Saatoinpahan nyt kuitenkin seurata surffareita aalloilla, leijanlennättäjiä ja muita, jotka nauttivat tuulen tuomista huvittelumahdollisuuksista. Kyllä siellä meressä muutama turisti kävi kahlailemassa, mutta minulla oli tarpeeksi kylmää muutenkin.


Tosiasiassa en kyllä lähtenyt rannalle uintimielessä (uikkarinikin taitavat kohta olla jo Suomessa pakkasessa) enkä edes aurinkoa ottamaan eli ilma sopi sinänsä minulle ihan hyvin. Olisin oikeastaan voinut istuskella rannalla aaltoja katsellen vaikka kuinka kauan, jos istumamahdollisuudet olisivat olleet hieman paremmat. Ja jos kello ei olisi niin armoton.

Haagin keskustaan suunnatessani lakko oli onneksi loppunut ja saatoin kulkea matkan ratikalla. Jalkani kiittivät :)

Olisin vielä keskustassa halunnut käydä ostamassa itselleni tuoreen karamellivohvelin, joka on paikallinen erikoisuus. Löydettyäni ensin sopivan ravintolan (joka taisi olla aika trendikkään nuorekas ja suosittu, mutta kohtuuhintainen) ja syötyäni, kyseisiä vohveleita myyvä koju oli kuitenkin sulkenut luukkunsa ja ajeli auton perässä minua vastaan. Se kokemus jäi nyt saamatta, joten on tyytyminen vain kaupan ei niin tuoreisiin ja isoihin versioihin. Makoisia ovat nekin, mutta vertailua en voi nyt tehdä :/

Haagissa ei muuten ollut taloissa niitä "muuttokoukkuja" katonharjalla. Tai ainakaan niissä taloissa, joista asiaa huomasin tarkastella, sillä puolella taloa, jossa olin. Mistä tulikin mieleen yksi matemaatikkovitsi, jonka kuulin joskus opiskeluaikoina ja tänään junassa.
"Matemaatikko, fyysikko ja insinööri istuvat junassa vieraalla maalla. He näkevät laitumella viisi mustaa lammasta. Insinööri sanoo: 'Ahaa! Näyttää siltä, että tässä maassa lampaat ovat mustia.' Fyysikko korjaa: 'Ei. Voimme sanoa, että tällä pellolla olevat viisi lammasta ovat mustia.' Matemaatikko puolestaan vielä tarkentaa siihen: 'Voimme todeta, että tässä maassa on ainakin viisi lammasta, joiden toinen puoli on musta.' "
Että näin Haagin talojen "muuttokoukuista" ;D Sen sijaan näin kyllä muuttoauton, jossa oli kiskoilla kulkeva hissi ja se oli juuri siirtämässä tavaraa talon ylimpään kerrokseen.

Illalla olin saanut amerikkalaisten kämppisteni tilalle Espanjassa asuvia kolumbialaisia. He olivat interreilaamassa, kuten minäkin, ja tekemässä jäähyväiskierrosta Euroopassa. Olivat nimittäin muuttamassa takaisin Kolumbiaan  Espanjan huonon työllisyystilanteen vuoksi. Että sellaisia kokemuksia ja tuttavuuksia tänään (ke 29.6.).

1 kommentti:

  1. Me tapasimmekin jo kirjastossa, mutta kommentoin silti, kun sain nyt luetuksi viimeisimmät päivityksesi. Matkakuumehan tässä herää, kun lukee kaikesta siitä, mitä olet kokenut ja nähnyt. Huh! Saat pisteitä sisukkuudesta, kun niin tyynesti tunnut ottavan matkan tuomat "pienet" epämukavuudet. :))

    Ilmastoimattomista junista tuli elävästi mieleen vuosien takainen oma junamatkani Firenzestä Geneveen. Matkan Italia-osuus sujui täpötäydessä junassa liki 40 asteen kuumuudessa. Silloin laskettiin minuutteja junanvaihtoon. Kiva, kun mainitsit Pariisista sen Institut du Monde Araben vai mikä se nyt onkaan. Rakennus on mielenkiintoinen sisältäkin. Kävimme kerran tutustumassa siellä arabialaisen taiteen näyttelyyn ja kirjastoon. Oli hauska lukea niistä muuttokoukuistakin ja talojen kallistuksista - enpä ollut moisesta ennen kuullutkaan. Noista vohvelikuvauksista tuli vesi kielelle! Ja oli suloista, että ihmiset ovat auttaneet sinua lainaamalla ötökättömiä vaatteita. :)

    Toivotan vielä leppoisia loppuloman päiviä koti-Suomessa! Tapaamisiin... MJ

    VastaaPoista

Nyt on tilaisuus kommentoida juttujani. Jätä siis puumerkkisi.